AI eli tekoäly on tehnyt nousun viestinnän ammattilaisten työpöydille. Ammattikunnan asiantuntijuus on kuitenkin paljon laaja-alaisempaa ja strategisempaa kuin mitä ikinä tallentajat ovat ehtineet syöttää Open AI:n laajan kielimallin järjestelmiin. Me emme ole vain kirjoituskoneita. Asiantuntijat tuntevat oman toimialansa asiakkaat, median, järjestöt ja muut tärkeät sidosryhmät.

Viestintä on laaja-alainen ympäristön luotaaja, tiedon suodattaja ja viestinnän ohjeistaja. Meidän on nyt etenkin selvitettävä kirjoitustyökaluja laajemmin, mitkä ovat tekoälyn uhat ja mahdollisuudet. Nyt on miljoonan dollarin paikka olla liiketoiminnan kumppani, konsultti ja kontrolleri. Olisiko chatbot mahdollisesti hyvä perehdyttäjän tuki? Voisiko kaikista sähköposteista ja eri kanavia saapuvista some-viesteistä tehdä koosteen sen sijaan, että tiimi pomppii sovelluksesta toiseen? Myös portinvartijan roolissa luomme käytäntöjä ja ohjeita erilaisten sovellusten käyttämisestä yhteistyössä tietohallinnon ja HR:n kanssa. Juuri nyt monen yrityksen sisälllä on tarve luoda yhteinen kanta, termipankki ja AI-strategia. Palkintona on ehdottomasti aikaisempaa parempi tuottavuus.

Mitä AI on?

Hyvin kansantajuisesti ilmaistuna AI eli Artificial Intelligense tarkoittaa “teknistä toteutusta, joka matkii ihmisen älyä”. Sovelluksien päätehtävät vaihtelevat siinä missä aistitkin. Yksi Zap voi tallentaa kaikki meilin liitteesi, tai tekoäly voi kuunnella, kuulla, puhua, kirjoittaa tai nähdä. Esimerkiksi tekoälyn “silmät” ovat laboratorio-olosuhteissa tarkemmat kuin ihmisen, ja siksi tekoäly on sairauksien tunnistamisessa korvaamaton apu. Ääniohjattu koti voi olla vielä anglosaksisen maailman etuoikeus, mutta pian mekin voimme vain kertoa, mitä me haluamme älykodissamme tapahtuvan. AI eli tekoälyilmiö on laaja, eikä pelkästään uhka tai mahdollisuus tiedottajan pulpetilla.

Kirjoitustyö ajurina — mikä on LLM?

Monet viestinnän ammattilaiset ovat tulleet alalle kirjoitustyön siivittäminä, siksi laajat kielimallit, Large Language Models eli LLM-työvälineet, joihin myös Chat GPT lukeutuu, ovat saaneet ammattikuntamme heräämään siihen, viekö kone työt. Mutta laajakin kielimalli on vain ihmisen syöttämän tiedon summa, eikä esimerkiksi copy.ai:n luoma teksti voi vastata lahjakkaan kirjoittajan hyvin tuntemalleen asiakkaalle tekemiä sisältö- ja tyylivalintoja. Tällä hetkellä Chat GPT kykenee muistamaan palaavan asiantuntijan, joten se saattaa oppia lisää siitä, mitä haluat tekstiltäsi. Komentaminen on oma taitolajinsa, eetterissä tulee vastaan komentoraamattuja “Prompt Bible”, joita kaikki tavaavat saadakseen enemmän koneälykirjoittajasta irti. Lisäksi markkinoilla on lukuisia sekä avoimia että suljetun käyttäjäpiirin tieturvallisia sovelluksia, joista voi kouluttaa oman kirjoittajansa. Tylsä teksti, esimerkisksi lomakkeet, täyttyvät isoissa yrityksissä jo ajan takaa automaattisesti. Näistä kaikista esimerkeistä tulen julkaisemaan tämän syksyn aikana lisää.

Deep Learning — miten kone oppii?

Oppiminen tietoa yhdistelemällä on myös hyvin keskeistä AI-työkalujen luomisessa, siksi tämä on kolmas nyky-AI:n määrittelyyn tarvittava termi. Uudet työkalut synnyttävät uutta tekstiä, koska ne on ohjattu luovasti yhdistelemään tietoa. Syötetyn tiedon laadun, ajankohdan ja käytettyjen algoritmien sekä niiden välisten erilaisten painotusten kautta juuri AI-ohjelmistot luovat uutta. Käsite on hyvä sisäistää, jos haluaa ymmärtää tekoälyä, eikä vain syyttää sitä virheellisistä havainnoista tai tiedoista. Sokeaa ei kannata osoittaa sormella.

Tekoälyn tietämys perustuu hyvin paljon siihen dataan, jota siihen on syötetty. Taitavimmatkaan tutkijat eivät tiedä aina miten tekoäly on täsmällisesti tullu johonkin tiettyyn lopputulokseen — limittäisiä komentokerroksia on niin paljon. Lisäksi ainakin Open AI on ilmoittanut, että heidän datansa on vanhaa, eikä sisällä tietoja viimeisimmiltä vuosilta. Mikäli ohjelma tuottaa uutta tekstiä, ja sitä on silloin ohjeistettu painottamaan luovaa yhdistelyä, ja se saattaa synnyttää myös ei-toivottuja yhdistelmiä. Tätä kutsutaan “hallusinoinniksi”. Esimerkiksi Chat GPT hallusinoi, eli tuottaa tekstejä, jotka ovat hyvin toden oloisia, mutta niissä on faktat pielessä.

Luovuudella on siis hintansa, ja lähdekriittisyydellä ja faktan tarkistuksella on ansaitusti paikkansa nykyään jopa peruskoulun opetussuunitelmassa.

Mitä sinä haluaisit tietää tai kysyä tekoälystä? Laita minulle keskustelun aloitus tai kysymys vaikka Linkedinissä.

Catarina (Kati) Myllärniemi | LinkedIn

Olen lisäksi kokoamassa pilottiryhmää Valjasta AI viestinnän avuksi -koulutukselleni. Koulutus toteutetaan fasilointimenetelmän avulla, ja silloin on mahdollisuus oppia lisää myös muilta osallistujilta — ja tuoda oma osaamisensa pilottiverkostoon tarjolle. Ilmoittautuminen on käynnissä Linkedinissä.

Tämä on ensimmäinen Catarina Myllärniemen kirjoitus sarjasta AI viestinnässä.

Jatkossa käyn erilaisia työtapoja ja välineitä, joilla asiantuntija voi kehittää ja tehostaa omaa työskentelyään. Sarjassa tullaan julkaisemaan myös malliohjeita talon sisäiseen työskentelyyn AI:n avulla. Haluan myös pohtia, minne tämä kehitys voi meidät tulevaisuudessa viedä, ja luonnollisesti unohtamatta tärkeitä eettisiä näkökulmia.