Maaliskuun jälkeen ei mikään ole ennallaan. Me elämme mikroskooppisen kruunun muotoisen viruksen hallitsemassa maailmassa odottaen joko noutajaa tai parantajaa. Mistään ei ole takeita. Jos aikaisemmin olemme vouhkanneet digitalisaation tuomasta vallankumouksesta, niin pitäisikö meidän nyt puhua pandemian luomasta arvovallankumouksesta?

Aivan varmasti moni yritysjohtaja miettii, mitä me oikein aikaisemmin pelkäsimme.

Positiivista tässä ajassa on tietysti se, että digitalisaatio on mahdollisuus pelastaa, mitä pelastettavissa oli. Pinnalla uivat nyt ne, joiden työtavat ja välineet ovat tätä päivää, ja joiden verkkokauppa pelittää. Raju suhdannemuutos on tulossa, ja se näkyy jo kestokulutushyödykkeiden kysynnän laskuna, investointien leikkaamisena ja valitettavina mutta odotettuina saneerauksina ja konkursseina.

Kuluttajien luottamus romahti jo. Pian parasta tiliä tekee makeisten myynnillä, sillä lamassa mielihyvällä on kysyntää. Ihmisten motivaation johtaminen ei ole koskaan ollut niin tärkeää kuin nyt.

Muutoksen johtamisessa on oleellista, miten kykenemme kokoamaan joukkomme, ja minkä perusteella luomme tilannekuvan.

Lääkärin näkökulmasta Covid19-tauti on erittäin outo, vaikea ja melkein mahdoton hoitaa. Yksi ihminen voi tartuttaa 40 ja kontaktien lisääntyessä näin vääjäämättä tulee välillä käymään. Poikkeuslakiaika on väliaikaisesti loppumassa, mutta kulisseissa tilannetta seurataan jännittyneinä. Henkinen etäisyys työpaikoilla kasvaa vääjäämättä paitsi etäisyyden, myös pelon myötä. Lomautukset, pelko työpaikan menetyksestä saattaa aiheuttaa kyräilyä ja keskinäistä kilpailua.

Kriisissä johtajien on tunnistettava tosiasiat, ja panostettava motivaatioon.

Mitä itse olet ajatellut koronan jälkeisessä maailmassa priorisoida? Miten aiot viestiä sen tiimillesi? Kriisille ei tule antaa sen suurempaa jalansijaa työpaikoilla, nyt johtamistaidoille on todellinen tarve. Tämä edellyttää näkemystä ja kykyä johtaa muutosta. Ota askel tulevaan, vaikka tuntemattomaan. Jos ylipäätänsä tiesit, minne olit alun perin suunnistanut, voit korjata kurssia vaikka joka päivä. Pidä ainakin huolta ihmisistä, keskinäisestä yhteydenpidosta – sekä asiakkaan että henkilöstön kanssa. Ole huomioiva, yksilöllisesti ja ajatuksella. Sitoutuminen työnantajaan ja asiakkaaseen lähtee aina vastavuoroisuudesta ja yhteisistä tavoitteista. Visionäärinen johtajuus parantaa suorituskykyä muutostilanteissa. Ja ihmisten täytyy jäädäkseen henkiin tulla nähdyksi ja kuulluksi. Näkemyksien jakaminen tilanteesta, kuuntelu ja keskustelu auttavat luomaan uuden tiekartan sen suhteen, mitä tässä tilanteessa on tehtävissä.

Koskaan yhteydenpito ja motivointi sekä uuden vision luominen ei ole ollut niin tärkeää kuin nyt.

Kirjoittaja on sisältötoimisto UNACO:n johtaja, joka uskoo siihen, että humanismilla merkitystä talousviestinnässä.

Motivointitaitoja Catarina on kehittänyt paitsi viestintäpäällikkönä, liikkeenjohdon akateemisissa opinnoissa kuin tennisvalmentajana.